Share |

Juhlan avajaispuhe kauppatorilla itsenäisyyspäivänä 2013, kappalainen Mikko Lauren:

 

     Isä meidän, joka olet taivaissa.

     Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

     Tulkoon sinun valtakuntasi.

     Tapahtukoon sinun tahtosi,

     myös maan päällä niin kuin taivaassa.

     Anna meille tänä päivänä meidän  jokapäiväinen leipämme.

     Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,

     niin kuin mekin anteeksi annamme niille,

     jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

     Äläkä saata meitä kiusaukseen,

     vaan päästä meidät pahasta.

     Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia      iankaikkisesti.

     Aamen.

 

 Hyvää itsenäisyyspäivää

 Sanon sotaveteraaneille       Kiitos

 Sotaveteraanit ovat kansamme kunniakansalaisia.

 

Olen myös varma, että Jumala on varjellut rukoilevaa suomen kansaa sotavuosina.

Sodan aikana rukoiltiin joka torpassa, talossa ja rintamalla

Gerda Rytikin  sanoi radiopuheessaan rukoilleensa maamme puolesta.

Palataan tähän rukoilevaan elämäntapaan.

Koko maailma seurasi lehdistön kautta Suomen  taistelua talvisodassa mahtavaa suurvaltaa vastaan,

Ja Suomi selvisi,,,säilytti itsenäisyyden.

 

Minulle on kerrottu, että silloin täällä vallitsi Talvisodan henki.

Tänä päivänäkin olemme monien hyvin suurien vaikeiden haasteiden edessä kansakuntana,  työttömien määrä kasvaa ja vienti ei vedä.

Minkälaisen  talvisodan hengen me nyt tarvitsisimme?

Tarvitsemme epäitsekkyyttä,  kohtuullisuutta,   pidetään yhtä kansana ja  ei jätetä kaveria. 

 Rakkaat kuulijat.

 

Meidät on lähetetty maailmaan toteuttamaan lähimmäisen rakkautta. Kun rakastamme toisiamme, toteutamme Jumalan tahdon. Saamme olla Jumalan käsinä ja jalkoina

Jeesus sanoo: Minun oli nälkä.. Minun oli jano… minä olin outo… Totisesti minä sanon teille: Kaikki mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähemmistä veljistä, sen te olette tehneet minulle.

 

Paras tapa toteuttaa Jumalan tahtoa onkin seurata Jeesuksen esimerkkiä. 

Kysytään mielessämme joka diakonisen haasteen edessä Mitä Jeesus tekisi tässä tilanteessa.

Mikko Lauren

Puhe kauppatorilla itsenäisyyspäivänä 2013, sosiaalityöntekijä Pasi Lehti:

 

 

Hyvä juhlaväki! 

Ruokakassitoimintaa ollut Turussa kohta 20v, eli yhtä pitkään kuin olen itse työskennellyt sosiaalityöntekijänä turkulaisten asunnottomien parissa.  Jo vuosia sitten paikallislehti Turkulaisessa julkaistiin lista eri yhdistysten ja seurakuntien ilmaisista ruokailupaikoista. Sitä lehtileikettä kopioitiin pitkään sosiaalityöntekijöiden ilmoitustauluille asiakkaille tiedotettavaksi. Tällä hetkellä lista on jo operaatio ruokakassin nettisivuilta kaikkien löydettävissä. Pitkään vähävaraisten kanssa työtä tehneenä olen nähnyt, että kaikki eivät silti ole tulleet autetuiksi.

Monenlaisen avuttomuuden lisääntyminen on yleisessä keskustelussa jo vakiintunut teema. Nuoret ylivelkaantuvat helpommin kuin 20 v. sitten, kun rahaa on helposti saatavilla. Vanhempana ei ole helppoa opettaa nuorille järkevää taloudenpitoa, koska myös aikuiset ovat velkaantuneita.  Arjen eväät vastuulliseen taloudenpitoon pitäisi löytää lähiyhteisöstä. Kaveripiirillä on ratkaiseva vaikutus käyttäytymiseen. Ylivelkaantumisen noidankehään joutuminen ei vaadi montaa pikavippiä kun pankit, perintätoimistot, ulosotto ja oikeudenkäynnit ovatkin yhtäkkiä mörkönä kaapissa. Kynnys pyytää apua ajoissa voi olla liian korkealla ennen kuin on jo myöhäistä. Myös toimeentulotukilomakkeiden täyttäminen on ensikertalaiselle haastava tehtävä. Jos ihmisellä on epäonnistumisen kokemuksia jo entuudestaan, toivo avun saamisesta sammuu nopeasti ellei apua saa heti kun sitä pyytää.

Turussa häätöjä tapahtuu päivittäin, joskus  jopa useampia päivässä. Tämän asian viranomaisten ovat panneet merkille tänäkin syksynä. Asunnottomuutta ei ole saatu kitkettyä monien viranomaisten ja yhdistysten yhteistyölläkään, vaikka suoranaista asuntopulaa ei Turussa olekaan. Erilaisia palveluja on myös kunnan järjestämänä, esim. asunnottomille on päiväkeskus ja tilapäismajoitusta, päihdehuollon palveluita on erilaisia eri tilanteissa oleville. Kaikkia nämä palvelut eivät kuitenkaan tavoita, eikä niitä osata tai kehdata pyytää kun sitä oikein tarvittaisi. Asunnottomuuden määrittely onkin tullut entistä moniulotteisemmaksi eivätkä viralliset luvut  kerro koko totuutta.

Tänä päivänä kuntien suuntaus asumispalveluiden järjestämisessä on vähentää raskasta palveluasumista ja lisätä kotiin tuotavien palveluiden  määrää. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (PAAVO) onkin Turussa lisännyt tuetun asumisen määrää jo lähes 100 asunnolla ja siltä osin myös vähentänyt asunnottomuutta neljän viimeisen vuoden aikana. Tuetussa asumisessa asunnoton asiakas voi saada oman asunnon Turun vuokra-asuntokannasta ja samalla ammattitaitoisen sosiaaliohjaajan tukea elämänhallintaan ja arjesta selviämiseen.  Mahdollisuus päästä pitkän laitosasumisen jälkeen itsenäisempään asumismuotoon on lisännyt asiakastyytyväisyyttä päihdehuollon asiakkailla. Edelleenkin on tarvetta kehittää erilaisia räätälöityjä asumisvaihtoehtoja varsinkin nuorille.

Nykyään yhä useammat nuoret osaavat kysyä itselleen tukihenkilöä, jonka puoleen voivat kääntyä kun tarvitsevat apua arjessa selviytymiseksi tai esim. vain viranomaisten kanssa asioinnin helpottamiseksi. Helposti lähestyttäviä tukihenkilöitä tai vertaisryhmiä onkin Turussa saatavilla eri järjestöistä ja hankkeista (mm. katulähetys, kaupunkilähetys, Sininauha, A-kilta, vapaaseurakunnat). Tukihenkilöä saatetaan tarvita ehkä vain tietyssä elämänvaiheessa jonka yli pitää päästä.  Sosiaalityöntekijän kanssa keskustelu voi joskus nopeastikin auttaa saamaan riittävän tukiverkoston.

Yhdistystoiminta ja seurakunnat kaupungin yhteistyökumppaneina ovat olleet ja tulevat olemaan tärkeä voimavara. Minusta yhdessä toimiminen on enemmän kuin osiensa summa, ainakin itse olen kokenut vuoropuhelun hedelmällisenä ja uskon sen välittyneen myös asiakkaiden saamiin palvelukokemuksiin.  Myös diakoniatyöntekijät ja sosiaalityöntekijät ovat tehneet pitkään yhteistyötä asunnottomuuden poistamiseksi ja vähävaraisten auttamiseksi. Yhdessä asiakkaan kanssa tehtävät maksusuunnitelmat rästivuokrien lyhentämiseksi ovat ehkäisseet useita häätöjä.

Yhdistyksillä on sellaista sisältö- ja kokemusasiantuntijuutta, jota on syytä hyödyntää julkisia palveluja kehitettäessä. Yhdistystoiminnalla sanotaan olevan  positiivinen vaikutus yksilön yleiseen hyvinvointiin, identiteetin rakentumiseen ja sosiaalisen pääoman karttumiseen. Vertaistukea voi saada monenlaiseen toimintaan liittymällä.

Suomen kansa oli v.1917 halukas  irrottautumaan venäjästä ja ottamaan kansakunnan ohjat omiin käsiinsä. Itsenäisyys toi v 1917 kansalle yhteisen tehtävän hyvinvoinnin lisäämiseksi ja edistää riippumattomuuden  muista maista. Sota-aika loi omat sankarinsa tähän tehtävään ja sotien jälkeisenä teollistumisen aikana kansallisvaranto kasvoi nopeasti. Samalla luottamus tulevaisuuteen kasvoi. Tällä hetkellä sanotaan (Himanen), että luottamus toisiin kanssaihmisiin ja yhdessä onnistumisen kulttuuri antavat lähtökohdat vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Mielestäni tässä valossa sankareita ovat ne erilaisissa yhdistyksissä toimivat ihmiset, jotka sydämellä työskentelevät yhdessä kaikkien hyväksi. Toivon että tänään jokainen täällä olija kokee itsensä hyväksytyksi ja tervetulleeksi.

Hyvää itsenäisyyspäivää!img_1053_as_smart_object-1.jpg

 

 Puhe kauppatorilla itsenäisyyspäivänä 2013, kaupunginvaltuuston 2. varapj Elina Rantanen:

 

Hyvää itsenäisyyspäivää arvoisat turkulaiset!

 

Kun Suomi 96 vuotta sitten itsenäistyi, oli tuoreilla suomalaisilla paljon odotuksia suomalaisen yhteiskunnan kehittymisestä itsenäiseksi, vauraaksi ja hyvinvoivaksi.  Vuosikymmenten kuluessa tuota vaurautta rakennettiinkin ahkerasti ja siinä samalla luotiin hyvinvointivaltio. Töitä riitti ja niitä tekemällä synnytettiin oikeudenmukaisuuteen pyrkivä sosiaaliturva ja tasa-arvoinen koulutus ja terveydenhuolto.

Saamme edelleen nauttia tuosta 1900-luvun aikana rakennetusta yhteiskunnasta. Suomi on tänäänkin rikas maa, joka pärjää maailmalla etsittäessä onnellisinta, hyvinvoivinta tai oppivaisinta kansaa. Kuitenkin maailman pienentyessä, talouden kansainvälistyessä ja yhteiskunnan hajanaistuessa tuo rikkaus ja hyvinvointi on alkanut jakautua yhä epätasaisemmin. Toiset voivat yhä paremmin, mutta toiset huonommin. Eriarvoisuuden kasvu on yksi aikamme suurimmista tragedioista ja haasteista, oli kyse sitten työstä, asumisesta, terveydestä tai vapaa-ajasta.

Tämä näkyy myös Turussa. Kaupungissamme on paljon ilon aiheita, mutta samalla tämä iso kysymys vastattavaksi. Riittävän hyvää vastausta ei ole vielä löytynyt. Työttömyysluvut ja asuinalueiden väliset hyvinvointierot kasvavat. Päihdeongelmat, mielenterveysongelmat ja lasten huostaanotot lisääntyvät. Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, joihin on mietittävä vastauksia tarmokkaasti. Suomi ei ole valmis, eikä Turkukaan ole. Siitä kertoo myös tämä operaatio Ruokakassi. Niin hieno hanke kuin tämä onkin, täydellisessä maailmassa ja täydellisessä kaupungissa tätä ei tarvittaisi. Täydellisessä itsenäisessä Suomessa operaatio Ruokakassia ei olisi. Koska maailma, Suomi tai Turku eivät kuitenkaan ole täydellisiä, olen  onnellinen siitä, että meillä on Ruokakassin kaltaisia toimijoita auttamassa siellä, minne yhteiskunnan käsi ei yllä

 

Arvoisat itsenäisyyspäivän viettäjät,

Itsenäisyyspäivänä sitä tulee ajatelleeksi, mitä itsenäisyys meille itse kullekin merkitsee. Kaksivuotiaan tyttäreni ”minä itte”-vaihetta katsellessani huomaan, miten syvältä ihmisestä tarve itsenäisyyteen kumpuaa. Kaksivuotiasta paljon helpompi on kuitenkin olla itsenäinen, jos on aikuinen, eikä kukaan muu määrää vaikkapa mitä on puettava päälle. On helpompi olla itsenäinen, jos asuu omassa kodissaan ja voi keittää kahvit silloin kuin haluaa kuin jos asuu vaikkapa vanhainkodissa, jossa kahvikuppi tuodaan, kun se kuuluu päiväjärjestykseen. On helpompi olla itsenäinen, jos on työ ja turvattu toimeentulo kuin jos elää muualta saatavan avun varassa. Hyväosaisen on paljon helpompi toteuttaa omaa itsenäisyyttään ja vapauttaan kuin ihmisen, jonka aika menee hengissä selviämisestä huolehtimiseen. Silti meidän kaikkien itsenäisyys on yhtä arvokasta ja meidän jokaisen pitäisi pystyä toteuttamaan sitä siten kuin mahdollista.

 

Haluan kiittää Operaatio Ruokakassia tästä tärkeästä tapahtumasta, joka vuosittain muistuttaa meitä kaikkia siitä, minkälaisessa itsenäisyydessä elämme.  Haluan toivottaa kaikille läsnäolijoille hyvää itsenäisyyspäivää itsenäisessä suomessa. Arvostetaan sitä itsenäisyyttä joka meillä on ja pidetään toisistamme huolta!

img_1064_as_smart_object-1.jpg

 

 

Puhe kauppatorilla itsenäisyyspäivänä 2013, diakoniasihteeri Sari Niemelä:

 

Hyvät itsenäisyyspäivän juhlijat,

 

Olemme täällä torilla tänään kahdesta syystä. Toinen on itsenäinen Suomi, jota olemme kerääntyneet juhlimaan. Suomi on tänään 96 -vuotias.

Juhlimme jälleen yhteiskunnallisten taloushuolien sävyttämässä keskusteluilmapiirissä. Mitä muuta Suomi ja suomalaiset tarvitsevat, kuin taloudesta käytävää keskustelua ja päätöksiä? Paljonkin muuta. Rahalla ei kaikkea ratkaista.

Kaikkien tärkeimmät asiat. On tärkeitä ja merkitseviä asioita, joita vain toinen ihminen voi toiselle antaa. Niillä on merkittävä paikkansa yhteiskunnallisesti, mutta ratkaiseva merkitys yksittäisille ihmisille. Kuinka me toisiamme kohtaamme? Kuinka toisiamme arvostamme ja kohtelemme? Siinä me jokainen omaa elämää elävä suomalainen olemme avainpaikalla. Naapurin hyvinvoinnista välittäminen ja hänen huomioonottaminen. Hänen kohtelias tervehtiminen ja arjen piristäminen. Tarvittaessa hänen pahoinvointiinsa reagoiminen ja avun hälyttäminen on sitä, missä meitä jokaista tarvitaan. Siinä me kaikki voimme olla todella tarpeellisia ja tehdä hyvin. Ihmisiä paikallamme.

 

Toinen syy miksi olemme täällä, on vähävaraisuus.

Itse olen töissä Kirkon diakoniatyössä. Diakoniatyö toimii apua ja tukea antaen eri elämäntilanteissa hätään joutuneiden auttamiseksi. Diakoniatyöntekijä antaa aikaa ja hänen kanssaan voi keskustella elämäntilanteestaan. Joskus apu on myös kertaluonteisesti taloudellistakin. Taloudellinen apu ei rakenteellista pienituloisuutta voi kuitenkaan mitenkään korjata. Kuitenkin tilanteesta keskustelukin on usein koettu hyväksi. Tärkeä osa tätä tukea on myös, lupa olla pienituloisena näkymässä ja kertomassa tilanteestaan ja kohdata muita samassa tilanteessa olevia.

Tänä vuonna TietoFinlandia palkinnon saanut kirjailija historioitsija Ville Kivimäki kertoi, että sodan jälkeen vaikeiden kokemusten jakamisessa ja ymmärtämisessä tärkein tuki olivat toiset sotilaat. He kykenivät ymmärtämään vähästä, mitä toisen mielessä liikkui.

Näin on usein monien muidenkin vaikeiden kokemusten kohdalla. Paras tuki on toinen saman kokenut. Tänään täällä on monta jo pitkään pienillä tuloilla eläjää. Tiedätte, kuinka tärkeää riittävä toimeentulo ihmiselle on ja kuinka paljon se arkeen vaikuttaa. Onko sinulla ystäviä, joiden kanssa jutella arjesta? Osallistutko toimintaan, jossa pienituloisuus on yhdistävä tekijä? Jos et, mutta haluaisit osallistua? Tule juttelemaan asiasta diakoniatyöntekijöille tai operaatio ruokakassin työntekijöille.

Hyvää itsenäisyyspäivää.

 

 

Puhe kauppatorilla itsenäisyyspäivänä 2013, Eväät Arkeen-projektikoordinaattori Jari Niemelä:

 

Itsenäisyyspäivänä 2013

 

Vähävaraisten itsenäisyyspäiväjuhla - olemme parhaillaan tapahtumassa, jonka järjestäjistä ja vapaaehtoisista suurin osa on kristittyjä eri seurakunnista. Olemme oikeastaan kristillisen uskon juurilla täällä tänään.

Kristillinen usko syntyi köyhyydessä elävien ihmisten keskellä. Jeesus oli köyhä. Jeesus oli tavallinen duunari. Jeesuksen elämä osoittaa sen, että Jumalan siunaus elämässä ei ole takuu talouden menestyksestä, hyvästä työpaikasta tai terveenä pysymisestä. Ihminen voi olla Jumalan siunaama ilman ulkoista menestystäkin! Puute ja hätä eivät ole merkkejä Jumalan epäsuosiosta eivätkä tarkoita Jumalan rangaistusta.

Köyhyys on epäsuorasti yksi syntiinlankeemuksen seurauksista. Suurin osa maailman köyhyydestä johtuu ihmisten ahneudesta, etenkin rikkaiden ja vallanpitäjien ahneudesta ja itsekkyydestä. 

 

 

Mikä on Jumalan asenne köyhiin nähden?

 

Raamatussa mainitaan neljä henkilöryhmää, joista olisi erityisesti pidettävä huolta: muukalaiset, lesket, orvot ja köyhät.

Raamatussa suhtaudutaan myötätuntoisesti köyhiin ja muihin heikossa asemassa oleviin. Jumala haluaa Raamatun mukaan ensisijaisesti oikeudenmukaisuutta ja laupeutta meiltä suhteessamme heikommassa asemassa oleviin. Jumala haluaa, että me näemme köyhien ahdingon ja pidämme heistä huolta. San 19:17 ”Joka köyhää armahtaa, lainaa Herralle, ja Herra maksaa takaisin hyvän teon.”

 

Jumalattomuuden vertauskuvana käytetään Raamatussa köyhien sortamista. Me voimme kovettaa sydämemme kun näemme apua tarvitsevan ihmisen. Epäitsekkyys ja sen vastakohtana itsekkyys ja ahneus ovat suoraa seurausta siitä, mitä sydämessämme on. Joskus tekemättä jättäminenkin voi olla syntiä. Sääli joka ei muutu käytännön auttamiseksi on hyödytöntä! Älä siis koveta sydäntäsi. Meidän tekomme ja suhtautumisemme meitä köyhempiin kertoo paljon meidän sydämemme tilasta.

 

Alkuseurakunnan yksi keskeisistä tehtävistä oli taloudellisen avun jakaminen. On olemassa vanha sanonta: "Köyhät ovat kirkon aarre". Sillä tarkoitetaan sitä, että kristittyjen aarre ei ole maalliset rikkaudet vaan epäitsekkyys ja hyvyys. Jos kirkko tai sen jäsenet keskittyvät vain kartuttamaan omaisuuttaan, on se menettänyt todellisen rikkautensa. Kirkon ja meidän ihmisten todellinen rikkaus on Jeesuksen tuntemisesta syntyvä lähimmäisten palvelemisen halu. ”kootkaa aarteita taivaisiin” – hyvää tekemällä!

Sille, joka tahtoo tehdä hyvää, löytyy tehtäväkenttää tänään enemmän kuin koskaan.

 

Sanotaan, että ihminen ei yksin voi muuttaa koko maailmaa mutta yhden ihmisen elämän hän ehkä voi muuttaa. Mihin pystymmekään yhdessä, kun yhdistämällä voimamme hyvän asian taakse!

 

Raamatussa on kohta, jossa lukee: ”Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa” Laupeus on jotakin sellaista, joka kohdistuu toiseen ihmiseen. Tänään täällä torilla tehdään sellaista työtä, josta Jumala tykkää! 

 

Olkaa kaikki siunatut Jeesuksen, meidän Herramme nimessä.

img_1068_as_smart_object-1.jpg