Käyntejä kotisivuilla:
62254 kpl
Käyntejä kotisivuilla:
62254 kpl
Operaatio
Ruokakassi ry
Koulukatu 21 C 59
20100 Turku
045 120 3750
ruokakassi(at)gmail.com
Y-tunnus: 2367603-8
Tili: Nordea
159030-204436
IBAN-tilinumero
FI 5015903000204436
Facebook:
Operaatio Ruokakassi
Toiminnanjohtaja
Mertsi "MEDI" Ärling
045-1203750
mertsi.erling(at)gmail.com
Puheenjohtaja
Pertti Verho
044-7971566
woitto(at)gmail.com
Sihteeri ja hankintavastaava
René Honkanen
045-3551788
renee.honkanen(at)gmail.com
Logistiikka- ja talouspäällikkö
Markku Järvenpää
045-3551787
make.jarvenpaa(at)gmail.com
Tiedottaja
Aira Kuvaja
airakuvaja(at)gmail.com
040 500 8316
Meille vähän on paljon
Operaatio Ruokakassin toiminnan mahdollistavat yksityiset lahjoittajat. Tahdotko sinä olla yksi arkisankareista?
Operaatio Ruokakassin tilitiedot:
Tili: Nordea
159030-204436
IBAN-tilinumero
FI 5015903000204436
Keräyslupa 8420/19/2011
Toimeenpanoalue Varsinais-Suomi
Taivaan Isä siunatkoon hyväsydämisyytenne.
Tiistai
14.2.2012
Lähellä ihmistä ystävänpäivän juhlakonsertti 14.2. klo 19
Tiistai
14.2.2012
Diakoninen ystävänpäivätapahtuma Lähellä Ihmistä14.2. klo 9
Perjantai
17.8.2012 - 26.8.2012
Syvä Laulu musikaali
4.2.2012
Köyhien auttaja Mertsi Ärling on aitojen ylittäjä
Lue lisää »
2.2.2012
Operaatio Ruokakassi voitti Serlan hyvä teko -kilpailussa 5000?
Lue lisää »
2.2.2012
Vuoden Turkulainen kisassa Operaatio Ruokakassille merkittävä äänimäärä
Lue lisää »
1.2.2012
Turussa EU:n ruokatuki ei lopu kesken
Lue lisää »
28.1.2012
Draamasta voimaa diakoniseen auttamiseen
Lue lisää »
Seuraava koulutus keväällä 2012
Isoja ajatuksia pienen ihmisen päässäKeskiviikko 23.9.2009 klo 11:26
|
Anomme lakki kourassa ruokaaLauantai 12.9.2009 klo 9:42 - Medi Mistä tunnistaa hyvinvointivaltion? Siitä, miten se hoitaa köyhänsä. Filantropia on hyväntekemisen käsite, jonka juuret ovat löydettävissä Platonisesta ajattelusta. Erityisesti se oli hallitsijoiden yksi tärkeimmistä hyveistä, joka ilmeni lainsäädännössä ja asenteessa alamaisiaan kohtaan. Filantropia yhdessä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kanssa olivat hallitsijoita koskevan lainsäädännön kulmakiviä pitkälle viimevuosituhatta. 1789 Ranskan suuri vallankumous kohosi osin elintarvikepulasta ja leivän hinnan noususta. Kansalaiset Ranskassa huusivat silloin leipää syödäkseen. Vuonna 2009 Köyhyys on nykyajan ilmiöistä sellainen, josta ei mielellään puhuta. Lenkkipolullani on erääseen äänivalliin spreitattu teksti, jossa lukee ”Horjutanko turvallisuuden tunteesi?” ja joka kerta se saa minut miettimään syvällisiä. Viimeisen virallisen tilaston mukaan Suomessa on yli 700 000 tulojen perusteella köyhäksi luokiteltavaa henkilöä. Kolmannen sektorin järjestöt ovat nähneet tämän köyhyyden leipäjonojen kasvamisena. Monet toimivatkin ihan äärirajojensa viivoilla. Helpompi kuin pohtia sen syitä, olisi sulkea silmänsä ja korvansa ja jatkaa omaa elämäänsä. Tämä pätee niin tavalliseen kansalaiseen kuin päätöksiä tekevään virkamieheen. Jotkut puhuvat, että laman taitekohta olisi jo ohitettu. Uutisoinnit lomautuksista ja irtosanomisista yhdessä kasvavien leipäjonojen kanssa kertovat kuitenkin eri tarinaa – hyvin karua sellaista. 90-luvun laman virheistä meidän olisi pitänyt jo oppia, että lama taittuu yhteistyöllä. Olemme menossa 15.9.2009 klo 12 Eduskuntatalon portaille yhdessä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa pitämään ääntä maan hiljaisten – köyhien – puolesta. Yhteisten tavoitteemme lisäksi haluan tuoda esille avuntarpeemme arjentoimintaan. Tarvitsemme niin tukea kuin välineitä, joilla voimme auttaa leipäjonoissamme seisovia perheitä, eläkeläisiä, lapsia, opiskelijoita ja eri tavalla syrjäytyneitä ihmisiä Olen konkretian ihminen. Ja siksi nytkin ehdotan jotain hyvin konkreettista. Peruspalvelutoimi, kirkko ja kolmannen sektorin järjestöt pitäisi toimia kolmikanta yhteistyössä, jossa jokaisen asiantuntijuus pääsisi oikeuksiinsa. Se säästäisi energiaa, resursseja ja estäisi päällekkäisiä toimintoja. Toinen konkreettinen asia on se, että ruoka-avustuksia jakavilla järjestöillä olisi mahdollisuus saada tulla elintarviketuottajien ja – myyjien sekä kaatopaikan väliin. Päivittäin menee monia tuhansia kiloja käyttö- ja syömäkelpoista ruokaa ja tavaraa kaatopaikoille, koska valuvikaisuutensa tai jonkun muun sinänsä mitättömän kosmeettisen vian tähden eivät sovellu kauppojen hyllyille myytäväksi vaikka ovat muuten ihan kuranttia ja syömäkelpoista tavaraa - Enemminkö siis rotille kuin nälkää näkevälle köyhälle? - tämä jos jokin on mielestäni järjen köyhyyttä. Mahdollisuus näiden asioiden hyötykäyttämiseen on tiettyjen tahojen TAHDON kysymys. Molemmat konkreettiset ehdotukset tukisivat 2000-luvun tärkeää asiaa - kestävää kehitystä, josta hyötyisi koko Suomi. Päättäjät, yrityksien johtajat ja markkinointi/lahjoitusvastaavat sekä kauppiaat rukoilemme Jumalan kasvojen edessä teidän puolestanne ja teitä. 1789 – luvun leipävallankumoukseen osallistuneiden kansalaisten tavoin mekin huudamme lisää ruokaa lakki kourassa. |