ITSENÄINEN SUOMI JA KÖYHYYS   5.12.2009

Keitän aamulla kahvit, maitoa löytyy vielä tilkkanen kaapista. Katson tyhiä ruokakaappeja. Jääkaapissa valo pääsee leviämään tyhjään tilaan, kohdaten vain puoliksi käytetyn margariinin ja avatun tonnikalapurkin.

Katson kalenteriin, rahapäivään on vielä viikkoja, tilillä on 26 euroa. Sillä on pärjättävä, elätettävä kolme lasta.

Itku kuristaa kurkkua kun tarjoan kahdelle koululaiselle aamupalaksi näkkileipää ja vettä kuin jossain vankilassa ennen vanhaan. Selitän että nyt meillä on rahat lopussa, äiti ostaa sitten kunnon ruokaa kun saan rahaa. Vauvalle ei ole tuttelia. Laitan hänelle puuroa, hän saa sitä aamulla, päivällä ja illalla. Vaippoja ei ole rahaa nyt ostaa, yritän käyttää niin pitkään yhtä vaippaa kun pystyn.

Yritän myydä vaatteitamme ja tavaroitamme halvalla. Pesen, silitän, hinnoittelen mahdollisimman alas, jotta menisi kaupaksi. Laskuja tippuu postista, tiedän jo avaamattakin mitä on tulossa.

Laitan postit laatikkoon, en halua avata niitä.

Hyvä juhlaväki,

Tämä kertomus, joka kuvaa hyvin tämän päivän köyhyyttä, on lyhennetty lainaus teoksesta Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä. Kyseinen kirja on kooste vuonna 2006 toteutetusta kirjoituskilpailusta, jonne 850 kirjoittajaa lähetti tarninansa siitä, millaista on olla köyhä nykysuomessa. Lukijalle hahmottuu elävästi, miten vaikeaa on selviytyä arjesta, kun rahat eivät riitä edes ruokaan ja muihin elämisen perustarvikkeisiin.

Suomi viettää huomenna itsenäisyyspäiväänsä. Valtiolle itsenäisyys tarkoittaa itsemääräämisoikeutta, vapautta ja riippumattomuutta.

Ovatko kaikki itsenäisen valtiomme kansalaiset itsenäisiä? Yksilön itsenäisyys tarkoittaa riippumattomuutta toisten ihmisten huolenpidosta ja valmiutta päättää itse omista asioista, valmiutta ja vapautta valita.

Vain äärimmäisen harva valitsee köyhyyden tieten ja tahtoen. Suurimmalla osalla köyhyys on niin sanotusti perittyä tai sen ovat aiheuttaneet sairaudet, työttömyys, avioero, puolison kuolema tai joku muu elämän vastoinkäyminen. Köyhyys ei ole valinta.

Köyhä ei ole Suomessa taloudellisesti itsenäinen. Perusturvan määrä on riittämätön useimmille vaatimattomaankin elämiseen, joten täydennystä on haettava sosiaalitoimistosta. Perusturvaan voi sisältyä myös elämää rajoittavia ehtoja, kuten esimerkiksi työttömyysturvan opiskelu- tai matkustusrajoitukset. Pienipalkkaisen työn vastaanottaminen voi vähentää käteen jääviä tuloja ja saattaa työttömän entistä vaikeampaan tilanteeseen.

Terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia koulutuksen ja tulojen määrästä. Hyvin koulutettujen ja varakkaiden elinikä on pitempi ja elämässä on enemmän terveitä elinvuosia. Huonommassa asemassa olevat sairastelevat enemmän, joutuvat aikaisemmin pois työelämästä ja köyhtyvät entisestään. Tätä noidankehää ei saada katkaistua ilman pitkäjänteistä suunnittelua ja toimintaa yhteiskunnassa.

Itsenäisessä kotimaassamme voidaan tänään keskimääräisesti paremmin kuin koskaan. Hyvinvointierot ovat kuitenkin kasvaneet jatkuvasti – toiset ovat itsenäisempiä kuin toiset.

Sosiaaliturvan uudistamista pohtiva Sata-komitea luovutti tammikuussa ehdotuksensa sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksiksi. Uudistuksen tavoitteena oli tehdä työn vastaanottaminen aina kannattavaksi, vähentää köyhyyttä ja turvata riittävä perustoimeentulo kaikissa elämäntilanteissa.

Uuden järjestelmän tulisi olla myös selkeä, ja tehdä mahdolliseksi työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen nykyistä paremmin. Komitean tammikuinen esitys sisälsi toimeksiantoon liittyviä linjauksia, yksityiskohtaisemmat esitykset, niiden tärkeysjärjestys, riittävyys ja toteuttamisaikataulu julkaistaan myöhemmin. Surullista on, että tilanteessa, jossa perusturvan uudistusten tarve on suuri, julkisen talouden tila on heikko näiden uudistusten toteuttamiseen.

Parempia aikoja odotellessa suuri joukko suomalaisia joutuu turvautumaan erilaisiin hätäratkaisuihin. Operaatio ruokakassin kaltaisia hankkeita tarvitaan auttamaan niissä tilanteissa, joissa yhteiskunnan apu ei riitä. Kiitokset Operaatio ruokakassille ja kaikille muille vastaavaa toimintaa organisoiville järjestöille. Kiitokset myös kaikille tämän tilaisuuden järjestämiseen osallistuneille!

Peruspalvelutoimen palvelujohtaja Maisa Kuusela

Toivotan teille kaikille hyvää juhlapäivää ja hyvää itsenäisyyspäivää sekä joulun odotusta!

Maisa Kuusela Itsenäisyyspäivä juhlassa 5.12.2009 Kauppatorilla